Montag, 18. Oktober 2010

Kruununjalokiveni

Nyt on aika tulla kassakaapista ja esitellä kruununjalokivet. Joitakin vuosia sitten ystäväni osti rihkamakorun, ankan, jossa oli strassikiviä. Hän rakasti tätä korua yli kaiken ja hänen (varakas) miehensä päätti yllättää hänet ja teetätti kultasepällä samanlaisen korun, mutta kultaisena ja aitojen briljanttien kanssa. Kävi vain niin hassusti, että vaimo ehti lähteä läiskimään ennenkuin koru oli valmis. Jostain syystä mies päätti sitten lahjoittaa ankan minulle. Pieteettisyistä en käytä korua koskaan, jos a) tämä mies, b) hänen entinen vaimonsa tai  c)nykyinen vaimonsa ovat paikalla, sillä en halua muistuttaa ketään heistä tästä tarinasta. Toisen epäonni on toisen onni ja pikkuinen (=1,5cm) ankka todella viihtyi taas sunnuntaina mekkoni rinnassa ja antoi ymmärtää, ettei haluakaan koskaan kenenkään mun rintaan.

20 Kommentare:

  1. Hän (ankka) on hyvän paikan ja omistajan valinnut!

    AntwortenLöschen
  2. Minä en välittäisi moisesta muistuttamisesta, en ole niin hienotunteinen :)

    AntwortenLöschen
  3. Jos ei nyt a) tämä mies, b) hänen entinen vaimonsa tai c)nykyinen vaimonsa tätä söpöliiniä saakaan nähdä, niin me muut ainakin. Kiitos esittelystä.
    Miten hän sen nyt sulle antoi? Jatkoa juttuun!!

    AntwortenLöschen
  4. Mukava lahja, mielenkiintoiset puitteet.

    AntwortenLöschen
  5. Söpö ankanpoikanen. Toivottavasti se kuitenkin sitten joskus, aikojen-aikojen päästä, saa löytää uuden turvallisen rinnuksen.

    AntwortenLöschen
  6. Ihana pikku ankka,ja vielä jalokivin;D Nauratti tuo tarina,mutta lopuksi ankka löysin hyvän paikan:-)

    AntwortenLöschen
  7. Tosi kaunis koru ja ihana ajatus mieheltà. Siis ihana yllàtys olisi ollut vaimolle, mutta hyvà ettei vain heittànyt menemààn vaan lahjoitti sen sitten sinulle. Inhottava kun joudut varoa korun kàyttàmistà, mutta toisaalta teet hyvin noin. Toisaalta taas olis ehkà kiva jos tàmà mies tietàisi, ettà arvostit sinàkin lahjaa ja nàkisi sinun kàyttàvàn sità, mutta sitten taas hànelle tulisi asioita mieleen myòs ex-vaimostaan, joten ei sekààn ehkà olisi niin kiva juttu. Kamala puheripuli tais mulle iskeà. Kaunis koru tarinalla ja ilman :D

    AntwortenLöschen
  8. Sorry nyt vaan, mutta harvinaisen tyhmä vaimo. Mun miehelle ei tulisi miellenkään, vaikka olisi biljonääri (ei ole, niin no hätä).
    Vai oliko tämä uusi vaimo, ex vaimon lähtemisen syy? Siinä tapauksessa ymmärrän yskän. Sun pitää nyt kyllä kertoa koko tarina, kun rupesi kiinnostamaan...

    AntwortenLöschen
  9. Helena: sanos muuta
    Hannele: jotkut vaan välittää joskus liikaa
    Clarissa: jotenkin se kai minusta tykkää, ollaan vähän niinkuin sisarukset. Hän on se, jonka opin tuntemaan Oulun leirintäalueella silloin myöhäisellä keskiajalla ja hänen kautta opin tuntemaan Allumiehen
    anumorchy: aika erikoinen juttu todella
    Nurkkalintu: pitäis varmaan tehdä testamentti :-))
    Yaelian: on se aika hauska tarina, ainakin minusta
    -S-: ajattelen, että jos se mies näkee sen, se varmaan ajattelee, että toihan kuuluis hänen nykyisellä vaimolleen, mutta sillä on kyllä niin paljon koruja, että yksi briljanttiankka enemmän tai vähemmän ei tee mitään
    Vihreätniityt: ex-vaimo vaihtoi köyhempään mieheen ja on edelleen onnellinen. Uusi vaimo oli silloin vielä vaipoissa, on paljon nuorempi eli ollut osallisena eroon, kyllä siinä oli muita syitä eikä ainoastaan se uusi mies.

    AntwortenLöschen
  10. On kaunis ankkanen, mahtaisko ne exät ja uudet vaimot tunnistaa vaikka näkisivätkin, tai mies edes välittää, olisi vaan ylpeä kun joku hänen lahjaansa arvostaa. Eihän ole Allumieskään pahakseen pannut..

    AntwortenLöschen
  11. Joskus on vaivalloisia noi lahoitukset. Sisarenikin on saanut henkilökohtaisen lahjan serkkunsa mieheltä, tätä lahjaa hän ei kylläkään ole koskaan käyttänyt. Taitaa olla vielä alkuperäisessä paketissakin. - Mutta tuo pieni ankanpoikanen brileineen koristaa kyllä hienosti sinunkin rintaasi.

    AntwortenLöschen
  12. Sirokko: olen aivan varma, että sekä mies että ex tunnistaisi, uusi vaimo ehkä ei tiedä
    Sira: Dessous?????

    AntwortenLöschen
  13. Kaikkien osapuolien mielestä ei liene niin hauska tarina, mutta näin ulkopuolisesta kylläkin :D

    AntwortenLöschen
  14. Susadim: on se vähän kipeä paikka, siksi yritän välttää pitämästä korua asianomaisten läsnäollessa

    AntwortenLöschen
  15. Mahtanevatkohan itse edes enää muistaa koko ankkaa? Mutta kiva ankka, ja sopivankokoiseltakin vaikuttaa.

    AntwortenLöschen
  16. Dieser Kommentar wurde vom Autor entfernt.

    AntwortenLöschen
  17. kato nyt tätäkin: se ankka on tosiaan vaatimattoman pieni, siksi se onkin niin kiva
    Vihreätniityt: me tavattiin kanssa aina vaan hautajaisissa tai joskus pyöreillä synttäreillä ja nyt päätettiin tavata kerran vuodessa ilman syytä.

    AntwortenLöschen
  18. No eihàn se nyt niin vois ajatella. Korkeintaan tulis pahoja ajatuksia exàstààn, mutta eihàn lahjaa joka oli tarkoitettu exàlle missààn nimessà annettais nykyiselle. Mua ainakin kauhistuttais ajatus, ettà joutuisin pitàmààn jotain kaunista korua tietàen, ettà oikeasti se kuuluisi mieheni exàlle. Se ettà joku sen tuollaisen ikàvàn tapauksen seurana minulle lahjoittaisi ei haittaisi ollenkaan, mutta jos tàmà antaja olisi mieheni niin en hyvàksyisi, joten àlà sinà noin ajattele. Toki miehet ajattelevat hieman yksinkertaisemmin ja voi hyvin olla mahdollista ettà ajattelisi asian juuri noin kuin sinà kerroit.

    AntwortenLöschen
  19. Tosi söpö ankka ja tavallaan ihan hauska tarinakin sen takana :)

    AntwortenLöschen
  20. -S-: nykyinen vaimo on vähän nuuka ja voisi ajatella, että ei se koru kuuluis mulle, vaikka enpä tiedä, kiva nainen se on.
    MaaMaa: :D

    AntwortenLöschen