Sonntag, 22. Juni 2014

Aarrearkku

Muistan, miten lapsena usein kiipesin vintille ja löysin sieltä aina kaikenlaisia aarteita. Meillä oli mm. valtava määrä irtonaisia valokuvia pahvilaatikoissa ja niitä oli kiva katsella. Veljeni soitti eilen ja kertoi lähtevänsä yhden historiaitsijatuttavansa kanssa Viipurin etsimään vanhempiemme taloa tai ainakin sitä katua ja siihen tarkoitukseen he tarvitsevat valokuvaa talosta. Aloin sitten penkoa kuvalaatikoita, joita meiltäkin löytyy ja törmäsin laatikkoon, josta löytyi kivoja aarteita.
Löysin mm. Amerikan tädin albumin .



Tässä Rosa-täti on ilmeisesti matkalla Atlantin yli, joko New Yorkiin tai lomalle Suomeen. Tuollainen deck chair meillä on nykyään pihassa.


Valitettavasti en tunne näitä ihmisiä, mutta luulen, että kuvassa vasemmalla on Rosan äiti ja isovanhempien hauta. Harmi, että ei ole enää ketään keneltä kysyä.




Pilakuva isästä on tietääkseni muisto Montmartrelta 1950-luvulta.




Isä toimitti aikanaan Museoviraston kansatieteen toimistolle paljon valokuvia ja kirjoitti myös paljon mielenkiintoista asiaa eri teemoista ja sai siitä kunniamerkin. Nyt vasta huomasin, että ilmeisesti pääsisin ilmaiseksi Kansallismuseoon ja Seurasaareen, kunhan vaan muistaisin, minne olen sen hopeisen pienen kinkerimaljan laittanut "hyvään talteen".




Ja löytyihän sieltä omaakin taidetta, taitaa olla koulun ekalta luokalta.



Ja mielestäni kiva kuva isästä ottamassa valokuvaa.

Kommentare:

  1. Hauska tuo iloisenvärinen taideteos pupujusseista ja ketusta sulassa sovussa ja muutenkin kivoja kuvia menneiltä ajoilta. Meillä on samanlaisia aarteita ja paljon olisi kysyttävää, jos vain olisi enää ketään, joka osaisi vastata. Ei siinä paljon auta, kun eräs sukulaistäti kommentoi joistakin kuvista: luulen, että tuossa on N.N. ja tuossa voi olla N.N.......Onneksi on kyllä paljon nimettyjäkin.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Harmittaa niin kovasti, että en tiedä ketä kuvissa on, olisi kiva laittaa talteen ne tärkeimmät esi-isät nuoremmalle sukupolvelle, vaikka eivät he ainakaan vielä ole kovin kiinnostuneita.

      Löschen
  2. Antworten
    1. Ihania muistoja meidän isosta vintistä, sade ropisi kattoon, kun istuin siellä lapsena tutkimassa.

      Löschen
  3. Irtonaisia valokuvia, niitä riittää meilläkin. Mies on tutkinut hyvin paljon sukuaan ja päässyt 1700-luvun alkuun ja joittenkin sukuhaarojen osalta jopa 1300-luvulle.
    Meillä olisi kuvia Viipurista Piispankadulta. Toivottavasti veljesi löytää vanhempiesi kotitalon.

    Jos olisin kotona, rupeaisin tutkimaan aarrelaatikoita. Hyvää sunnuntain jatkoa mökkimaisemista Hauholta.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kelkkalan kaupunginosassa asuivat tietääkseni. Jännä, että sinä olet Hauholla, meidät on nimittäin kutsuttu Hauholle kälyni sukulaisten mökille, en ole koskaan ennen käynyt.

      Löschen
  4. Hienoja kuvia taas! Tuo kuvien nimettömyys on yleinen ongelma, sillä ilman kontekstitietoja ne ovat vain kuvia. Voi toki käyttää kuvituksena. Isäs on tehnyt tärkeää työtä, tai harrastusta. Yritäs nyt vaan löytää se kinkerikousamerkki! 😉

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Isä oli kyllä ahkera kirjoittamaan(kin). Kyllä se merkki ehkä jostain löytyy.

      Löschen
  5. Vintit ovat jänniä, sieltä löytyy jos jonkinlaista aarretta; kivoja kuvia isästäsi olet mm. löytänyt.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. On kiva, kun löytää kuvia, joita ei ole vuosikausiin nähnyt.

      Löschen
  6. Mikä suloinen työ pikku Allulta:) Kaikenlaisia tärkeitä aarteita olet löytänyt:)

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Kiva katsella tuollaista vanhaa, meillä on kyllä Allumiehenkin piirustuksia lastentarha-ajalta jopa.

      Löschen
  7. Hieno tuo viimeinen kuva isästäsi, missähän on otettu?

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Minustakin se on hieno kuva, En ole itsekään ihan varma, missä se on otettu. Voisi olla ehkä kotipaikkakunnallani Pirkanmaalla, mutta en ole varma, kun se lammen seutu on nyt niin erilaisen näköinen. Ei tuo kai Viipurista ole.

      Löschen
  8. Minun vinttien aarteet oli aina vanhat lehdet. Mutta kyllä tuo Rosa-tätikin on varsinainen aarre:).

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Niitä vanhoja lehtiä on yleensä kesämökkien vinteillä.

      Löschen
  9. Siinäpä se yleisin ongelma, nuorena ei kiinnosta ja kun vihdoin kiinnostaa, eipä ole enää ketään keneltä kysyä. Mutta on sentään kousa ja arkistossa varmaan paljonkin isäsi tekstiä tallella, jos ei ole itsellä kopioita.
    Hauska piirustus. Ennen vanhaan paistoi aina aurinko... onkohan kukaan lapsi koskaan piirtänyt sadetta.

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Ja suomalaislapset piirtää usein koivun, mutta minä olen varmaan tuossa iässä jo suunnitellut Eurooppaan lähtemistä ja vaihtanut puulajin.

      Löschen
  10. IHANIA AARTEITA! <3
    Vanhat valokuvat, kirjeet, kortit, kirjoitukset ... niihin en ikinä kyllästy!
    Harmi, että mulla on vain hyvin vähän tuollaisia, kun ei tullut raahattua niitä mukaan kun aikanaan suomesta lähdin - en tiennyt silloin, että taisin jäädä ulkomaille ... Äidin&isän kotona oli paljon mun vanhoja leluja ja piirustuksia kouluajoilta, mutta niistä suurin osa oli pakko heittää pois kun se talo myytiin ... Tietysti valokuvat ja kirjoitukset on onneksi tallella, ja niitä haalin suurella rakkaudella :)

    AntwortenLöschen