Alto Adige

Olen talvilomalla näissä maisemissa



tarkemmin sanottuna täällä


ja palailen 3.1. Toivottavasti nähdään/kuullaan/luetaan ensi vuonna!

Kalevankangas

Kunpa olisinkin päässyt eilen viemään kynttilän äidin ja isän lumiselle haudalle ja nähnyt sen kynttilämeren pimeydessä!


.

Jouluruokaa

Meillä ei juuri syödä suomalaista jouluruokaa, mutta laitoin itselleni nostalgiasyistä lanttulaatikkoa, joka jopa maistui melkein äidin tekemältä ja vieraammekin ottivat lisää eli näyttivät pitävän. Lanttu on Saksassa yleisesti huonossa huudossa, sitä pidetään pula-ajan ruokana, on vähän niinkuin pettuleipää. Allumiehelle lanttulaatikko on tähän mennessä ollut "no go", kuuluen kategoriaan mämmi ja talkkuna. Tarjottavien highlighteihin kuuluivat kvitteni-chutney, jota tarjosimme kampasimpukoiden kanssa alkuruokana, peuran kanssa tarjottu haudutettu punakaali kumkvattien kanssa ja Kotiliedestä löytämäni ruusukaalisalaatti.




Juustot kuuluvat meillä ehdottomasti menyyseen. Tämä on viime vuoden juustotarjotin, mutta tänä vuonna se oli melkein samanlainen. Juuston kanssa tarjotaan aina viikunasinappia ja nyt myös Provencesta tuotua oliivihilloa.


Jälkiruokana oli piparitiramisu, jonka tarjoilin laseista. Itse on jaksanut sitä syödä lainkaan, joten en osaa sanoa siihen mitään.


Onneksi tänään ei tarvitse syödä niin paljon. Hyvää joulupäivää kaikille♥

EDIT: unohdin sanoa, että kummipoikavaralapsemme oli leiponut jokaiselle onnenkeksin (ylhäällä keskellä), jonka sisällä oli joku viisas lause.

Hyvää joulua

enää en ole yön satuttama
huurteisten puiden hiljaisuudessa
kuulen joulun sydämessäni
kiire on poissa
taivaalla tuikkivat tuhannet valot
ilo ja hartaus kaikkialla

sydämeni jouluyö

(Tuula Simola)

Konstan joululaulu

HYVÄÄ JOULUA ♥

Green Christmas

Lumet oli ja meni eli vihreä joulu tiedossa. Näin vihreää meillä oli viime jouluna:

Enkeli ja peremett

Sain Bethlehemin suunnalta enkelin. Kiitos Yaelian! Se lähtee eteenpäin teille kaikille lukijoille.




Taisi olla enkeli apuna, kun sain vihdoinkin joulupyramiidini pyörimään täällä blogissakin. Se pyörii hienosti kynttilöiden liekin ansiosta meidän yläkerrassa, mutta ei meinannut pyöriä täällä. Tämä "karuselli" on saksalainen jouluperinne, lähtöisin Erzegebirgen vuoristosta, jossa sitä kutsutaan nimellä Peremett (pyramiidi). Eri kerroksissa on pieniä esineitä ja nukkeja esittämässä joulukuvaelmaa tai taloja, puita, ihmisiä ja usein myös kaivostyöläisiä, sillä Erzgebirge on kaivosaluetta.

Joulutehtävä

On se Sinullekin annettu
tehtävä
jouluna ja joulun jälkeen:
iloksi sinutkin
on tarkoitettu
iloa viemään
valoa pimeään
hymyä
hyvää sanaa.
Kukaan ei niin köyhä
ettei jaettavaksi
ystävällisyyden lahjaa
kukaan ei niin rikas
ettei sitä tarvitsisi.

Ilo annettu jaettavaksi
valo vietäväksi eteenpäin.

Hyvää Joulua
ihmiset - iloa valoa
rauhaa.

(Maaria Leinonen)

Lunta tulvillaan

Jippii, meilläkin on lunta♥
Eilen lähdimme lumisateella ostamaan joulukuusta. Kuusia myyvä maalaistalo oli pannut pystyyn Glühwein-kioskin ja siellä kävikin kauppa hyvin, sekä kuusien että glögin.


Meidän etu- ja takapiha ovat lumen peitossa ja se ihme pitää tietenkin kuvata. Allumies tykkää kovasti lumitöistä ja on varmaan jo neljä kertaa ollut etupihalla hommissa tuollaisen pikkulumen takia.



Ostimme tänä vuonna vain pienen kuusen, kun lähdemme jo tapaninpäivänä viettämään alppijoulua. Aivan ilman kuusta emme kuitenkaan halunneet olla ja se koristettiin jo eilen, jotta saamme muutaman päivän siitä nauttia. Uutuutena puussa on Suomen tuliaisena Arabian pieniä Taika-kuppeja.

Voilà, Alluperheen minikuusi vuonna 2009:



Kun kerta lähdemme lomalle Italian Alpeille, niin soitetaan tänään vaikka Tannenbaum osittain italiaksikin.

Sisar Helene

kuva täältä

Tuon edellisen postaukseni sanoma toi mieleen diakonissa Helenen, joka 46 vuotta ja 98 ikävuoteen asti tarjosi jouluaattona köyhille, kodittomille, alkoholisteille, huorille, narkomaaneille, Kölnin asemalla jouluaterian ja jakoi heille lämpimiä vaatteita. Alkuvuosina tilaisuuteen tuli viitisenkymmentä ihmistä, viime vuosina yli 500. Ruokailun jälkeen Helene istahti keyboardinsa ääreen ja lauloi kaikkien kanssa joululauluja. Helene sai Saksan presidentiltä Bundesverdienstkreuz-ansiomitalin ja sen hän oli todella ansainnut.

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana.

Joulusaarna

kuva täältä



Kynttilät, kuuset,
omenat, tortut, tähdet.
Joulun tunnelman tuojat.
Jotenkin
minusta tuntuu,
että jouluni
ovat hukkuneet
tunnelmaan.
- Tiellä kulkee
yksinäinen mies
muovipussi kädessään.
Kulkiko
joulusaarna
siinä ohitseni?

(Helena Viertola)

Ensimmäinen jouluni

1700-luvun saksalaisessa joululaulussa lauletaan "Ihr Kinderlein, kommet" eli Tulkaa lapsoset. Pari sataa vuotta myöhemmin eli 1900-luvulla tyttölapsi päätti tulla maailmaan 19.12. Helsingin Kätilöopistolla ja kun isältä peritty matkustusvietti oli geeneissä, niin tyttö lähti vain muutaman päivän ikäisenä junalla kotiin Pirkanmaalle joulun viettoon. Joulu meni lähinnä syödessä (vai pitäisikö sanoa juodessa) ja nukkuessa.




Ihr Kinderlein kommet, o kommet doch all!
Zur Krippe her kommet in Bethlehems Stall
und seht, was in dieser hochheiligen Nacht
der Vater im Himmel für Freude uns macht!

O seht in der Krippe im nächtlichen Stall,
seht hier bei des Lichtleins hellglänzendem Strahl
den lieblichen Knaben, das himmlische Kind,
viel schöner und holder als Engelein sind!

Da liegt es, das Kindlein, auf Heu und auf Stroh,
Maria und Joseph betrachten es froh.
Die redlichen Hirten knien betend davor,
hoch oben schwebt jubelnd der Engelein Chor.

Torstain joulutouhut

Kuinkas näin kävi, että olen saanut ajoissa kaikki joulukortit postiin ja vienyt sanomalehden jakajallekin jo joulukortin ja -rahan ja jynssännyt kylppärin kaakeleita ja saumoja. Meidän vesi on mielettömän kalkkista ja täällä pitäisi joka käytön jälkeen suihkutella sitruunahappoa tai etikkaa kaakeleihin ja lavuaareihin.


Poltettujen manteleiden resepti on haettu esille.


Hopeat on kiillotettu.


Serviettienkeliä yritetty tehdä, mutta kun siitä tuli tuollainen broilerin näköinen


taidan sittenkin palata vanhaan lapikasmalliin


Ja uusia pipareitakin paistoin, kun kämppäkaveri oli näköjään syönyt melkein kaikki eli niitä ei olisi enää riittävästi jouluaaton jälkiruokaan.

Viimeiset lahjat

Olin eilen kaupungilla, kamala ryysis joka puolella. Mikä onni, että joulupaketti Berliiniin on jo postissa, samoin opintotuki Suomeen eikä muita lahjoja osteta/anneta. Saksan suomalaisen seurakunnan Rengas-lehdessä oli tällainen kirjoitus, joka on alunperin julkaistu Hesarissa viime vuosituhannella, mutta taitaa olla edelleen ajankohtainen:

Joulukortit

Anun blogissa oli hyvä postaus joulukorteista. Suomalaiset taitavat todella olla joulukortin kirjoittamisen ja lyhyen ja ytimekkään tekstin (= hyvää joulua) löytämisen maailmanmestareita, mitäs sitä turhaan liikaa sanoja käyttää. Meidän lähtevistä ja saapuvista joulukorteista koskee suurin osa Suomea. Meidän saksalaiset tuttavamme lähettävät hyvin vähän kortteja eikä niitä ikinä tule samalla paikkakunnalla asuvilta, saati sitten naapureilta. Ihaninta on mielestäni saada vuoden tapahtumista kertova joulukirje, niitä tulee yhdeltä ystävältä Suomesta ja yhdeltä saksalaiselta tuttavalta ja niistä olen aina erityisen iloinen.

Läheisestä ostoskeskuksesta löytyi muutama kiva joulukortti, mm. tämä kasvissyöjille sopiva:


Komensin eilen Allumiehen tuomaan keskikaupungin Unicef-kaupasta kortteja ja hän oli valinnut tällaisen hieroglyfikorttimallin, joka sopiikin hyvin, kun juuri olimme Egyptissä ja osaamme tietenkin sujuvasti lukea Rosettan kiven avulla hieroglyfejä


ja kirjoittaminenkin näyttää jo sujuvan. Tässä lukee JOULU

Yksi kynttilä

Silmissäni
yksi ainoa
kynttilän elävä liekki
kuusen oksalla

samassa kaikki palaa.
Kaikki menneet joulut
ihmisen vuodet
lepattavat hetket
palavat
liekissä,
palaavat.
Kaikki kadotettu palaa.

Kuivin silmin
katselen. Sisälläni
kohisee. Suuren veden ääni.

(Lassi Nummi)

Kävelyllä kaupungilla

Eilen kävimme museossa katsomassa Napoleon ja Egypti-näyttelyä, joka saattaa olla monen mielestä aika tylsä, mutta meitä vastaan tuli siellä monta juuri Egyptin matkalla opittua asiaa ja todettiin taas kerran, että matkustaminen avartaa.
Lähistöllä oli joulumarkkinat , mutta siellä oli turhan paljon ihmisiä ja markkinat jäi katsomatta ja kävelimme sitten vain hissukseen vanhassa kaupungissa.



Vanha oluttupa


Romaaninen St.Martin-kirkko on yksi minun lemppareitani kaupungin kirkkojen joukossa. Valitettavasti romaaniset kirkot olivat pitkään goottisen tuomiokirkon varjossa, mutta nyt niitäkin on alettu arvostaa.


Nämä vanhat talot ovat mielestäni kaupungin söpöimpiä rakennuksia.

Kolmas adventti

Eilen illalla saimme saksalaiseen tapaan sytyttää vain kaksi kynttilää ja tänään, kolmantena adventtisunnuntaina meillä paloi aamiaisella kolme kynttilää.


Ystäväpariskunta tuli illalla katsomaan meidän Egyptin fotokirjaamme





ja syömään salaattia


Laitoin ensin lautaselle rucolaa sinappihunajadressingillä. Sitten paistoin kahden punaisen omenan lohkoja ja fenkolin viipaleita lusikallisessa voita limetin kuoren, mehun ja pilkotun punaisen chilipalon ja yhden teelusikallisen muscovadosokeria kanssa ja laitoin ne rucolapedin päälle. Kruunaukseksi päälle vielä Suomesta tuotua lämminsavulohta ja kaiken kanssa maalaispatonkia ja kuivaa valkoviiniä Moselin laaksosta. Nam.

Hyvää Lucianpäivää

Lunta odotellessa

Säätiedotuksen mukaan tänä vuonna saattaa tulla jopa meillekin valkoinen joulu, mikä on todella harvinaista. Meidän uusi Helsingin tuliainen, Pentikin poro oli tänään aamiaispöydällä jo lumisella vuorella odottamassa joulun tuloa.


Leise rieselt der Schnee eli hiljaa lunta satelee on perinteinen saksalainen joululaulu.


Youtube

Syklaameja ja joulupaketteja

Aika harmaalta näyttää ulkona. Laitoin ulos keittiön ikkunalaudalle jouluruusun ja pari joulunpunaista syklaamia piristykseksi ja totesin, että olen tullut vanhaksi, kun ostan vapaaehtoisesti syklaameja, joita ennen aina inhosin anopin luona.


Joululahjoja ei tarvitse onneksi juuri ostaa paitsi langon 12v tyttärelle Berliiniin ja se onkin sitten taas oikea diplomityö ostaa oikea lahja ja ennen kaikkea osata lähettää se oikeaan aikaan. Viime vuonna lähetin paketin 1,5 viikkoa ennen joulua sillä tuloksella, että paketti avattiin heti ja sain pyynnön lähettää joululahjapaketin suoraan mummolaan, jonne he lähtivät aatoksi. Sainpa siinä sitten änkyttää, että hm, se oli kyllä se joululahjapaketti. Ihmettelin siinä taas maailman menoa. Tyttö oli itse kai ollut sitä mieltä, että paketti on joululahja, kun siellä on joulukorttikin sisällä, mutta äitinsä oli ajatellut, että taitaa olla vain adventtilahja, sellainen 75 euron pikkujuttu. Tänä vuonna on lähdössä Marko Leinon Joulutarina, joka on käännetty saksaksikin ja H&M:n lahjakortti. Väärinkäsitysten välttämiseksi ajattelin kirjoittaa paketin päälle "Bitte erst am 24.12. öffnen".

Tänä vuonna Afrikassa

Eilen tuli sähköpostia Tansanian nunnalta ja muistui mieleen laulun teksti "Tänä vuonna Afrikassa marakatit kerran telefoonilaitoksesta kuulivat sen verran". Tekstissä pitää varmaan vaihtaa marakatit nunniin ja telefoonilaitos aurinkokennoihin. Kölnin hiippakunnan ja yhden saksalais-suomalaisen pariskunnan avustuksella luostariin saadaan nyt sähköä tällä vehkeellä:

Ja niinpä nunna pystyi tänä vuonna lähettämään joulun kiertokirjeen hyvissä ajoin sähköpostitse.Hän kirjoittaa, että luostarissa on kappeli, johon tulee kerran kuussa pappi moottoripyörällä pitämään messua. Muina aamuina kello kuusi vanhat nunnat kävelevät puoli tuntia helteessä lähimpään kirkkoon.
Ihana nunnamme lähettää kaikille hyvän joulun toivotukset ja annan ne nyt sitten tässä kaikille eteenpäin.

Joulupitko

kuva lainattu täältä

Olipa kerran Allu-tyttö, jolla oli kirjeenvaihtokaveri Dresdenissä. Kaveri lähetti joululahjaksi Suomeen aidon dresdeniläisen "Christstollen" eli joulupitkon. Maistoimme leivonnaista vanhempieni kanssa ja se oli meistä aika tylsän makuista ja kuivaa. Onneksi meille tuli jouluna kölniläispoika, joka tunsi tällaisen joululeivonnaisen, piti siitä ja sai sitten syödä koko pitkon.
Stollenilla on pitkä historia. Keskiajalla paastottiin adventtiaikaan ja katolisen kirkon opin mukaan leivonnaisiin ei silloin saanut käyttää maitoa eikä voita. Saksin kuuriruhtinas Ernst kääntyi vuonna 1450 paavi Innocent VIII puoleen ja pyysi erikoislupaa voin ja maidon käyttämiseen joulupitkoon ja saikin sitten luvan. Joulupitkon ulkomuoto on saanut vaikutteita uskonnosta: pitko symbolisoi kapaloitua Jeesus-lasta ja valkoinen puuterisokeri tarkoittaa viattomuutta.
Näin nyt Helsingissä käydessäni, että Stollen on tullut myös Suomeen, ainakin Stockmann sitä myy ja varmaan myös Lidl. Nykyajan stollenit ovat paljon maukkaampia kuin DDR:n aikaiset, huonoista aineista tehdyt ja ainakin marsipaanitäytteiset ovat maukkaita ja meheviä.

Hengissä Helsingistä

Terveisiä Helsingistä! Arvatkaapas, missä hotellissa me yövyimme! Vähältä piti, että ruumis olisi tullut vastaan. Onneksi ehdimme lähteä ajoissa pois.
Luvattua lumisadetta ei tullut, mutta joulukonsertti Pyhän Laurin kirkossa oli silti aivan ihana, ilman lumisadettakin oli tunnelmaa. Ostoksia tuli tehtyä ja ramppasin saksalaisystävien kanssa niin moneen kertaan Marimekot, Arabiat, Aarikat sun muut, että jalka on vieläkin kipeä. Suomenlinnassa ehdimme piipahtamaan itsenäisyyspäivänä. Kirjakauppaan ei juuri jäänyt aikaa ja ostin vain yhden kirjan ja päätin, että ensi kerralla jään taas muutamaksi päiväksi yksin Suomeen ja saan sitten taas tehdä juuri sitä mitä minä haluan. Sukulaistyttöä ehdin tapaamaan ja kummipoika tuli esittelemään uuden vaimokkeen, mutta muuten ei juuri jäänyt aikaa tuttujen tapaamiseen. Totesimme kyllä taas yhteen ääneen, että jouluisessa Helsingissä on sitä jotain.


P.S. Aurinkolaseja ei tarvittu.

Läksyjä

Viime vuonna näihin aikoihin jäätiin kiikkiin Bangkokiin, kun sulkivat lentokentän. Nyt lähdetään katsomaan, jääkö matkalaukku kiikkiin Vantaalle. Aluspöksyt ja hammasharja on käsimatkatavaroissa, loput ostetaan sitten Suomesta, jos ei kapsekki löydä omistajalle.
Poissaoloni ajaksi annan läksyksi lukea ystäväni kirjoituksen Lohjan seurakuntalehdestä:


Edit: Näyttää siltä, että lakko ei välttämättä koske AirBerlinin matkustajia, joten jospa kävisikin hienosti ja saisimme myös matkalaukun mukaan.
Edit2: Allumies kysyi, pitääkö ottaa aurinkolasit mukaan. Siis joulukuun alussa Suomeen!

Huomenna Barbara

Barbara eli 300-luvulla nykyisen Turkin alueella ja oli varakkaan perheen tytär. Hänen isänsä oli erittäin ankara ja piti Barbaraa joskus jopa vangittuna tornissa ja tyttö oli kovin onneton, kunnes tutustui kristinuskoon ja antoi kastaa itsensä, mistä pakanaisä ei ollut lainkaan iloinen. Isä yritti saada tytärtä irti uskosta ja epäonnistuttuaan yrityksessä antoi kristittyjen vainoajien murhata tyttären. Barbara jakoi eläessään aina omaisuuttaan huonompiosaisille ja siitä on peräisin Saksassa perinne: Barbaran päivän aattona lapset putsaavat kenkänsä ja laittavat ne oven eteen. Yöllä tulee sitten Barbara ja laittaa kenkiin pipareita ja muita herkkuja. Jos kenkiä ei ole kunnolla putsattu, niistä löytyy aamulla kiviä.
Toinen perinne on laittaa Barbaran päivänä oksa maljakkoon ja jos se alkaa vihertää/kukkia jouluna, on odotettavissa hyvä vuosi.

Kuva Barbarasta löytyy mm. MoMa:sta New Yorkissa Lucas Cranach vanhemman maalaamana

Berliinin pikkuleivät

Leivoin tänään anopilta saadun ikivanhan Oetker-keittokirjan reseptillä berliiniläisiä pikkuleipiä.



Taikina:
100 g (talous)suklaata
100 g sukaattia
4 munaa
4 rkl kuumaa vettä
500 g (fariini)sokeria
3tl. vaniljasokeria
130 g (tummaa) siirappia
10ml Dr. Oetker rommiaromia tai 2 rkl rommia
1/2 tl jauhettua maustepippuria
2 reilua rkl kanelia
500 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
200 g kokonaisia manteleita

Päälle:

75 g puuterisokeria
noin 2 rkl vettä
50 g taloussuklaata
1 rkl ruokaöljyä

Raasta suklaa ja hienonna sukaatti.
Vatkaa munat ja vesi vaahdoksi.
Lisää sokeri ja vaniljasokeri ja jatka vatkaamista pari minuuttia.
Lisää siirappi, rommiaroma ja mausteet.
Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja lisää kahtena annoksena taikinan sekaan.
Nostele lopuksi suklaa, sukaatti ja isohkoiksi paloiksi leikatut mantelit joukkoon.
Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille tasaiseksi levyksi.
Paista noin 20. min +200°C

Anna jäähtyä.

Sihtaa puuterisokeri ja sekoita siihen vesi. Pilko suklaa ja sulata vesihauteessa öljyn kanssa.
Pirsko sulatettua suklaata ja puuterisokerikuorrutusta paistetun levyn päälle. Kun kuorrutus on kovettunut, leikkaa levy ruuduiksi.

Benedikt, minä ja minaretit

Harvoin olen samaa mieltä paavin kanssa, mutta nyt kyllä ollaan ainakin Sveitsin minarettikiellon suhteen. Tyypillinen tapaus, jossa kansanäänestyksessä tulee mahdoton tulos. Asuin jonkin aikaa Sveitsissä ja kävin siellä töissä ja täytyy sanoa, että tuo äänestyksen tulos ei mitenkään ihmetyttänyt, sillä sveitsiläiset ovat kerta kaikkiaan erilaisia. He ovat hyvin ystävällisiä ja kohteliaita, mutta ulkomaalaisen on aika vaikea ystävystyä heidän kanssaan. Kun asuin siellä, naisilla ei ollut vielä äänioikeutta ja miehet kokoontuivat torille äänestämään "käsi pystyyn"-menetelmällä, mikä tuntui progressiivisesta suomalaistytöstä hyvin vanhoilliselta.
Olen onnellinen, että asun suvaitsevaisessa kaupungissa, josta löytyy paikka erilaisillekin ihmisille. Kölniin rakennetaan parhaillaan Saksan suurinta moskeijaa ja siihen tulee myös minaretit.

Olen eri mieltä kanssasi, mutta puolustan kuolemaan asti oikeuttasi sanoa mielipiteesi. (Voltaire)
Vapaus on aina toisinajattelevien vapautta. (Rosa Luxemburg)