Herkuteltiin helluntaina

Helluntaibrunssi meni hienosti ja nuorin vieras Bee (3v) jaksoi pikkukuumeesta huolimatta syödä kaksi croissanttia. Oli reppana vähän väsynyt ja nukahti sitten sohvalle.


Oli kiva, että ystäväni Gina jaksoi tulla, vaikka ei kovin hyvässä kunnossa ollut hänkään kolmannen sytostaattihoidon jälkeen.

Tarjolla oli:
punajuuripatéeta (josta kaikki pyysivät reseptin!)
maksapasteijaa
wasabi-lohta
spagettisalaattia
kananfilevartaita chilikastikkeessa
sämpylöitä
ilmakuivattua kinkkua
ranskalaisia juustoja
kahvia, teetä, mehuja, kuohuviiniä
Jälkiruokana oli mansikkatäytekakkua. Miten on mahdollista, että yhdeksän saksalaista ihmistä voi syödä kuuden ison munan täytekakun, jossa on paljon mansikoita ja kermaa?! Itse maistoin sentin leveän palan, muu kakku meni toisten suihin.



Punajuuripaté:
800 g etikkapunajuuria
1 sipuli
2 rkl voita
2 dl creme fraiche
6 munaa
3 tl aromisuolaa

Hienonna ja freesaa sipulit.
Soseuta punajuuret. Anna valua siivilässä jonkin aikaa.
Lisää muut aineet tasaiseksi massaksi.
Vuoraa pitkulainen kakkuvuoka alumiinifoliolla ja paista paté +175° C noin 1,5 tuntia.

Jo joutui armas aika

Tänään on toukokuun viimeinen arkipäivä ja minä ajattelen silloin aina koulun loppumista ja suvivirttä, joka on mielestäni aivan ihana perinne Suomessa. Tulee aina tippa silmään, kun sitä kuulen. Viimeksi sitä laulettiin kummitytön ylioppilasjuhlissa 2006.


Huomenna on helluntai tai siis meillä on jopa vielä maanantainakin (kuten Suomessakin oli vuoteen 1973 asti). Monessa kielessä helluntain nimi johtuu kreikan sanasta "pentekoste", joka tarkoittaa 50 (= 50 päivää pääsiäisestä).
Juutalaiset viettävät shavuot-juhlaa, josta Yaelian kertoo blogissaan.

kuva lainattu täältä

Suomalaisessa kansanperinteessä on sanonta "Jos ei heilaa helluntaina, ei heilaa koko suvena" kun taas sanonta "käydä vispilänkauppaa" pohjautuu jo Ruotsin aikaan ja vähintäänkin 1700-luvulle. Nimittäin Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto kertoo, että Smoolannin Rävlingessä oli nuorisolla tapana kokoontua kuorimaan vispilänvarpuja viitametsään helluntaina, jolloin kuori oli hyvin löyhässä. Samalla siellä leikittiin ja huviteltiin. ”Tehdä vispilänkauppoja” on Ganander kirjannut sanakirjaansa jo vuonna 1787. Sillä on ilmaistu kahden nuoren seurustelun alkamista. Poika kuori varvut ja tyttö sitoi vispilän, tai päinvastoin. Siitä se seurustelu alkoi, siihen aikaan tosin vähän hitaammassa tahdissa kuin nykyisessä ”kaikki mulle heti”-ajassa.
Lähde: Turun Sanomat

Ja nythän on taasen helluntai,
Kevät tautisen talven voitti,
Pihatuomi jo eilen kukkaset sai,
Sitä saunan sirkkakin soitti:
Nyt on helluntai,
Suvisunnuntai,
Nyt on kukkien armain aika!

Sinitaivoja linnut kaiuttaa,
Rusopilvet soutavat vettä,
Vesiperhot, hyttiset piiriin saa
Ja mettiset etsivät mettä,
Nyt on helluntai,
Suvisunnuntai,
Nyt on laulun ja soiton aika!

Suru murtunut mullasta nousta voi,
Kevät toiveen taimia kantaa.
Elo pyytää, kutsuu, hurmaa ja soi
Ja se lupaa onnea antaa:
Nyt on helluntai,
Suvisunnuntai,
Nyt on nuoruuden suurin aika!
- Larin Kyösti

Hyvää helluntaita kaikille!

Ihmeellinen ilmiö

Eilen aamulla kävi hienosti, kun naapurin nunnavieras tuli kysymään, voisiko käyttää meidän tietsikkaa, hänellä kun on paljon hommia luostarikoulun aurinkokennohankkeen kanssa. Tässä hän (79v nunna Tansanian puskasta) sitten istui monta tuntia minun „työpaikallani“ ja jongleeras sähköpostien, excel-taulukkojen ja PDF-tiedostojen ja ties minkä kanssa kuin tietoteknikko konsanaan.



Parasta asiassa oli se, että meikäläinen ei päässyt nettiin ja joutui tekemään jotain hyödyllistä: tyhjensin vaatekaappia vaatekeräykseen. Ja jälleen kerran totesin, että on ihmeellinen ilmiö, että ostan niin kamalan vähän vaatteita, mutta silti kaapit on täynnä ja nytkin tuli kasaan kolme isoa kassillista bleisereitä, paitoja, housuja, puseroita pois heitettäväksi. Lisääntyyköhän vaatteet itsestään kaapissa? Vähän epäilen sitä, sillä siellä oli aika paljon samannäköisiä eli ilmeisesti perillisiä on syntynyt kaapin pimeydessä.

Muutakin sain aikaiseksi:
- Peruutin päivälehden tilauksen kesäkuun lomaviikolle tai en oikeastaan peruuttanut, vaan täällä on mahdollisuus tehdä lahjoitus niin että lehti menee loma-ajan sairaalaan tai vanhainkotiin luettavaksi, mikä on mielestäni fiksu juttu.
- Kirjoitin menulistaa sunnuntain helluntaibrunssille. Meitä on ilmeisesti kahdeksan aikuista tai kymmenen (jos tiedän, että kaikki kahdeksan aikuista ja yksi 3v napero ovat terveitä ja uskallan kutsua myös Ginan, jonka immuunisysteemi on kemoterapian takia heikko).
- Tutkin sääkarttaa brunssin takia. Uskoiskohan ennustetta, että on tulossa +25° C ja voitais istua ulkona???

Hauskaa viikonloppua!

Tunnustus

Finkinjalta Krotiasta tuli tunnustus, josta kiitän ja kumarran



Ajatukset ovat tänään Kroatiassa ja peukut on pystyssä, että Finkinjan miehen leikkaus tehdään tänään ja menestyksellä. Viime päivinä on tullut paljon positiivista palautetta syöpäsairailta tuttavilta: Ginan kemoterapia menee hyvin ja toisen tuttavan mahasyöpä saatiin hienosti kuriin. Siis miksi ei Kroatiassa menisi yhtä hienosti! Alles wird gut!

27.5. Ritva

Onnittelut Ritvalle Forssaan ja kaikille muillekin Ritvoille♥

P.S. Lähden nyt kampaajalle ja jos en satu ehtimään ajoissa Forssaan, juon nimipäiväkahvit kotona. :)

Portti

Ei ole olemassa muureja, on vain siltoja.
Ei ole olemassa suljettuja ovia, on vain portteja.
- Tommy Tabermann -

Aku ja Agricola

Meillä oli eilen mielenkiintoinen keskustelu suomen kielen ytimekkyydestä. Suomeksi voi niin hienosti yhdellä sanalla sanoa monta asiaa. Time is money ja siitä syystä kannatan, että suomen kielelle annetaan sen ansaitsema asema maailman kielenä. Miksi tuhlata aikaa ja sanoa englanniksi 'the committee that takes care of negotiations concerning the truce', jos suomeksi voi sanoa aseleponeuvottelutoimikunta. Tai miksi sanoa "I wonder if we ought to go or not", jos suomeksi voi sanoa yhdellä sanalla "lähtisimmeköhän".
Muistan, kun me joskus saksaa opiskellessamme mietimme, miten käännetään "talkoot" vieraalle kielelle. Nyt löysin netistä englanninkielisen käännöksen "a group of people gathering to work together, for instance, to build or repair something."
Nyt siis kaikki oppimaan suomea!

Kuva lainattu täältä

Valoa Afrikkaan

Eilen oli aivan mahtava kesäpäivä ja vietimme aamupäivän terassilla nauttien uudesta päivänvarjostamme. (Kuva on otettu terassilta olohuoneen ikkunaruutuun.)

Iltapäivällä teimme pitkän pyörälenkin ja ajoimme mm. tämän tekojärven ohi, jonka rannalle kaupunkilaiset olivat tulleet ottamaan aurinkoa.

Valoa riitti eilen pitkälle iltaan asti.
Naapurissa on kylässä ihastuttava 79v sukulaistäti, joka on asunut suurimman osan elämästään Afrikassa. Hän on aikanaan opiskellut opettajaksi Saksassa ja sitten mennyt benediktiiniläisluostariin, joka lähetti hänet opettajaksi etelä-Afrikan Zulumaahan. Kun olimme etelä-Afrikassa lomalla, ajelimme häntä katsomaan sinne luostarikouluun ja se oli yksi mieleenjäävimmistä kokemuksista koko lomalla. Koulussa oli vain mustia oppilaita ja saimme käydä yhdellä tunnillakin. Nunnamme esitteli meidät oppilaille ja kertoi, että me olemme "from overseas" ja että minä olen kotoisin pohjois-Euroopasta ja kyseli noin 11v lapsilta, mitä maita he tuntevat sieltä. Ja vastauksena tuli heti Sweden, Norway, Finland, Denmark. Olen niin monta kertaa kokenut, että eivät edes keskieurooppalaiset aina tiedä, missä Suomi on. Kun tulin Saksaan opiskelemaan, yksi poika Heidelbergin yliopistossa kysyi, onko Suomi Japanin lähellä. Mutta nämä pienet zululapset tunsivat maailman kartan. Nunna kertoi, että lapsilla oli kova motivaatio oppia ja lauantaisin he menivät vapaaehtoisesti kielioppikirjan kanssa puun alle varjoon opiskelemaan.Koulun oppilaista onkin tullut menestyksellisiä ihmisiä, mm. joku Lesothon ministeri oli siellä koulussa. Nunnamme joutui kymmenisen vuotta sitten muuttamaan Tansaniaan ja on siellä valvonut luostarisairaalan rakentamista. Nyt sairaala on valmis ja hänet siirretään "puskaan" johtamaan luostarikoulua, jossa ei ole edes sähköä. Hän yrittää nyt kotimaan matkallaan saada jostain rahaa aurinkokennoihin, että voisivat saada valoa ainakin lukulamppuja varten. Kuunnellessamme noita kertomuksia päätimme spontaanisti lahjoittaa heille yhden aurinkokennon, jotta heilläkin on valoa kuten meillä.

Ei lamaa lauantaina

Hommasin eilen laman kaatoluvan ja ryhdyin tekoihin:

Ensin kallis kukkakimppu ystäville, joiden luokse menimme illalliselle


sitten päivänvarjo terassille

ja kunnon graniittijalka varjolle


ja last but not least teetätin Shanghain lomakuvista kalliin fotokirjan, mutta se on mielestäni ensimmäiseksi yritykseksi oikein hyvä enkä ole katunut

Torstain linssikeitto

Tätä herkullista linssikeittoa saimme torstaina ystäviemme luona. Resepti on neljälle hengelle.

250g vihreitä Le-Puy-linssejä
2 salottisipulia
1 valkosipulin kynsi
3 rkl kasvisöljyä
1 rkl punaista currytahnaa
4 dl kookosmaitoa
5 dl kananlientä
1 kaffirlimetin lehti
150g pieniä katkarapuja
1 kypsä mango
1 nippu korianteria
4 kevätsipulia
suolaa, mustapippuria myllystä, ripaus sokeria

Pese linssit ja kiehauta niitä vedessä 5 min.ja huuhtele kylmällä vedellä.
Kuori salottisipulit ja valkosipuli ja leikkaa pieniksi paloiksi.
Pane pannuun 1-2 rkl öljyä ja kuullota sipulit. Lisää currytahna ja kuumenna sekoittaen.
Lisää linssit, kookosmaito ja kananliemi.
Lisää kaffirlimetin lehti ja anna keiton kiehua kunnes linssit on pehmeitä.
Paista katkaravut nopeasti molemmin puolin lopussa öljyssä.
Kuori mango ja leikkaa kuutioiksi.
Pese, kuivaa ja pilko korianteri.
Pese kevätsipuli ja leikkaa hyvin ohuiksi renkaiksi.
Kun linssit ovat kypsiä, mausta keitto.
Ota keitto liedeltä, lisää katkaravut, mangokuutiot, korianteri ja sipulirenkaat.

Dipladeniaa ja barokkia

Istuin eilen ulkona ihailemassa dipladeniaani eli ruusumaljaköynnöstä ja kuuntelemassa naapurin olohuoneesta kaikuvan amatöörisekstetin barokkimusiikkiharjoituksia. Ääni kuuluu tässä huonosti, kun oli muita taustaääniä, esimerkiksi naapurin suihkukaivon kohinaa ja linnutkin taisi laulaa.



Illalla olimme kylässä syöpää sairastavan ystävämme Ginan luona. Hänen miehensä oli laittanut ihanaa thaimaalaista linssikeittoa, jonka reseptistä haluan välttämättä kopion. Gina on saanut kaksi annosta kemoterapiaa, hiukset on lähteneet, mutta päässä upea peruukki, jota ei todella tunnista peruukiksi. Ruoka ei oikein hänelle maistunut ja sitten tuli yhtäkkiä huonovointisuus ja joutui raukka lähtemään sänkyyn. Eikä siinä taudissa ole tarpeeksi: äitinsä sai viikko sitten kaksi halvauskohtausta peräkkäin, on liikuntakyvytön ja sekaisin päästään eikä voi enää palata asuntoonsa. Nyt etsitään paikkaa hoitokodista. On siinä tarpeeksi taakkaa yhdelle ihmiselle ja meille muistutus, että omat ongelmat on peanuts.

Prenikkaa pukkaa

Yaelian appelsiinipuun alta lähetti ihanan Bambin tänne Saksanmaalle.
תודה ♥♥♥.
Bambi on ollut mulle lapsena yksi ihanimpia kirjoja ja elokuvia. Annan kunnian eteenpäin kaikille kommentoijilleni, jotka eivät ole sitä vielä saaneet.

Tre saker

Hittade denna utmaning hos Clarissa.

Tre saker som alltid finns i min/mitt....

• Kylskåp: 1. Ost 2. Jogurt 3. Ägg
• Frys: 1.Bröd 2. Bullar 3. Glass
• Skafferi: 1.Bulgur 2. Linsor 3. Mjöl
• Handväska: 1. Pappersnäsduk 2. Mobil 3. Nycklar
• Sminkväska: 1. Mascara 2.Läppstift 3. Spegel
• Badrumshylla: 1. Tandborste 2.Tandkräm. 3.Medicin för sköldpadda, pardon, sköldkörtel
• Förråd: 1. gamla kläder 2. gamla skor 3. skrott
• Hjärna: 1. Ingenting 2.Tomhet 3. Alzheimer
• Jackficka: 1. Pappersnäsduk 2. 1 euro slant för butikskärran eller tiggare 3.hostpastiller
• Kryddskåp: 1. fleur de sel 2. Svartpeppar 3. Kanel
• Barskåp: 1. Ramazotti 2. Averna 3. Fernet Branca (Vin, sekt osv är i kylskåp i källaren)
• Köksbänk: 1. Espressomaskin 2. Vattenkokare 3. Knivblock

Unissakävelijä

Auringonvarjon pyydystys jatkuu ja eilen lähdin pyörällä keskikaupungille. Asumme kaupungin westendissä ja meiltä on kymmenisen kilometriä tuomiokirkolle. Voin ajella koko matkan joko kauniiden asutusalueiden tai puiston/metsän läpi.
Matka alkaa kauniiden suojeluksen alla olevien vanhojen talojen ohitse


Tähän taloon oli laitettu uusi katto ja sinne koristeeksi unissakävelijä, joita olen itsekin jo katsellut meidän katolle tästä osoitteesta


Matka jatkuu stadionin ja pienten lampien ohi metsän kautta kanavan rantaa. Kun taustalla häämöttää televisiotorni, keskikaupunki ei ole enää kaukana. Sieltä löytyi auringonvarjo Habitat-kaupasta, mutta valitettavasti ei sellainen, mitä etsin eli etsintä jatkuu.

Paluumatkalla oli vähän vaikeuksia päästä stadionin ohi ja ihmettelin kovasti, mikä ihmeen tapahtuma siellä on. Kun sitten illalla kuului vaikka minkälaisia ääniä meille asti, ihmettelin edelleen, kunnes mies sanoi, että "etkö sä nyt tiedä, että siellä on AC/DC:n konsertti?". No enhän mä sellaisia tiedä.

Se on minä, joka määrää

Kuka päättää Euroopan asiat? Pari viikkoa sitten tuli Eurooppa-vaalin kaavakkeet täkäläisestä vaalitoimistosta ja tänään tuli Tampereen maistraatista postia, jossa selitettiin, missä ja milloin voin äänestää. Eli minä saan äänestää kaksi kertaa. Olkaa kilttejä mulle, muuten en äänestä sitä, mitä te tykkäätte.

Päivän saavutukset

 

Tänään
- Kävin aamulla saamassa laserhoitoa jalkaani.
- Hain apteekista silmätippoja punaisiin ja ärtyneisiin silmiini, olisko vähän allergista.
- Istuin viittä vailla yksitoista varmuusasennossa tietsikan edessä ja painoin tasan kello 11 enteriä päästäkseni taidesalongin sivulle, sillä silloin tuli myyntiin liput Literatur in den Häusern der Stadt-tilaisuuksiin kesäkuussa. Taidesalonki järjestää neljänä päivänä kirjallisuustilaisuuksia kaupungin taloissa (ei siis kaupungintalossa). Sekä jotkut firmat että monet yksityishenkilöt antavat talonsa käyttöön ja joko näyttelijät tai kirjailijat itse lukevat otteita kirjoista. Näin olen vuosien mittaan päässyt kaupungin kerman yksityiskoteihin ja tavannut oikein sympaattisia ja ”tavallisia” ihmisiä. Nyt onnistuin saamaan kolmeen tilaisuuteen liput, joista eniten kiinnostaa turkkilaissyntyisen näyttelijän ja kirjailijan Renan Demirkanin luentotilaisuus. Toinen toivottavasti myös mielenkiintoinen tilaisuus koskee Leo Tolstoin vaimon Sofjan kirjoittamaa kirjaa, jonka olemassaolosta minulla ei ollut pari viikkoa sitten ohjelman ilmestyessä harmaata aavistusta.
- Toimin puhelimessa numerotiedusteluna yhdelle vanhalle puolisokealle mummulle, joka soitti väärään numeroon etsiessään sähkömiestä. Ensin luulin, että kyseessä on piilokamera, kun mummu alkoi esitelmöimään huononäköisyydestään, mutta loppujen lopuksi kävi ilmi, että kyseessä oli tosiaan avun tarpeessa oleva vanhus. Etsin hänelle netistä hänen asuntonsa läheltä sähkömiehen. Piti olla lähistöltä, ”kun laskuttavat maileista” kuten mummu totesi.
- Luin Kodin Kuvalehdestä, että suomen kielen äiti-sana johtuu germaanisesta sanasta aithai tai eide.
- Lannoitin hortensiat, jotka näyttää aika heikoilta kovan talven jälkeen, mutta ainakin ovat hengissä.
- Kävin asemasotaa naapurin tontilta hyökkävää vuohenputkea vastaan.
- Päätin kutsua ystäviä brunssille helluntaina.
- Luin lehdestä, että Burmassa alkaa oikeudenkäynti oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi’ tä vastaan ja aloin muistella sitä ihanaa maata ja niitä ystävällisiä ihmisiä ja niitä inhottavia, hyvinsyötettyjä, farkkujalkaisia junttapamppuja, joita näimme lennolla Bangkokista Rangooniin ja joiden kädet tuskin pystyivät kantamaan niitä dutyfree-tavaroita, joita he olivat ostaneet Thaimaasta, kaikki tavaraa, jota normaalit burmalaiset eivät voi ostaa. Voisipa Burmassa tapahtua sama ihme kuin itä-Saksassa ja pääsisivät eroon diktatuurista.

(Tällä kuvalla on siinä mielessä tekemistä postauksen kanssa, että muistaakseni talo, jossa Aung San Suu Kyi on kotiarestissa, on saman järven rannalla kuin meidän hotelli, jonka makuuhuoneesta tämä kuva on otettu.)

Puolikasta kanaa ja taidetta

Lauantai on se päivä viikossa, jolloin ehdimme hoitamaan isommat hankinnat. Tietenkin eilen oli kaunis päivä ja se vietettiin kaahaamalla ympäri kaupunkia etsimässä kivaa auringonvarjoa terassille, valitettavasti tuloksetta. Netistä löysin ihanan, mutta se oli liian halpa, kun maksoi vain 2300 euroa. Välillä tuli pieni nälkä ja poikettiin paikalliseen olutkapakkaan syömään Kölnin kansallisruokaa. Se on ruissämpylä, joissa on paksu viipale voimakasta gouda-juustoa päällä ja mausteeksi laitetaan sinappia. Ruokalajin nimi on halver Hahn eli puolikas kukko ja monen moni turisti menee lankaan, kun luulee tilaavansa edullisen hintaista kananpoikaa ja saakin vain juustosämpylän. Kyytipojaksi otettiin myös yksi olut, sekin kaupungin erikoisuus eli pintahiivainen kölsch, jota juodaan kahden desin laseista, sillä se pitää juoda nopeasti tynnyristä laskun jälkeen, ettei se väljähdy. Baijerilaiset litran tuopit on täällä tuntemattomia. Olutkapakoista voi ostaa kotiinkin oluttynnyrin, jota siinä tapauksessa kutsutaan Pekkapojaksi eli Pittermännchen.



Tänään aamupäivällä satoi ja päätimme lähteä Modigliani-näyttelyyn Bonniin. Modigliani on yksi lempimaalareistani. Mitähän siitä kaverista olisi tullutkaan, jos ei olisi kuollut 35v. Niitä tauluja jaksaisi katsoa vaikka kuinka pitkään. No, onhan meillä vuoden 1991 näyttelystä kataloogi hyllyssä, siinä voi jatkaa ihailua.

Kun sade lakkasi, lähdimme pyöräilemään läheiseen Frechenin kaupunkiin, joka on tunnettu savi- ja keramiikkakaupunki. Siellä on aina toukokuussa ns. Töpfermarkt. Harmi, ettei ollut kameraa mukana, sillä näytillä kivoja(kin) tekeleitä.

Luin aamulla netistä, että Suomi jäi (taas) viimeiseksi Euroviisuissa. No, menihän voitto ainakin Pohjoismaihin. Jos kehtaisin, pistäisin tähän linkin saksalaisesta koomikosta Hape Kerkelingistä, joka hävyttömästi pilkkaa suomalaisia euroviisulauluja.
Hauskaa sunnuntain jatkoa, kaikesta huolimatta!

Kirsikkapuu

Markkinahumussa on rahaa,
mutta kirsikkapuun alla on rauhaa.

Rauhallista viikonloppua!


kuva lainattu täältä

Viherpeukalo? Kuka?

No en minä ainakaan. Olen tainnut olla koulusta pois, kun on luettu kasvioppia. Paljasjalkainen kölniläinen aviomies tuntee viljatkin paremmin kuin minä pikkupaikkakunnalla varttunut.
Meidän ns. nurmikko on kaikkea muuta kuin ruohoa. Siinä kasvaa pääasiassa tuhatkaunokkeja, niittyleinikkejä ja apilaa. Kun järjestystä rakastavat saksalaiset naapurit konttaaa polvillaan ja nyppii jokaisen näistä kukista nurmikostaan pois, minäpäs olenkin päättänyt tykätä niistä. Näin saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla: ei tarvitse tehdä töitä ja on kaunista katseltavaa.



Mutta on jotkut puutarhaprojektit onnistuneetkin. Kerran kuokittiin ystävien pihasta Hämeessä raunioyrttiä (vilkutukset Eevalle ja Raunolle), jonka kuljetin ensin pariksi lomapäiväksi sukulaisten kesämökille Pälkäneelle ja säilytin savisia juuria Mallasveden rantavedessä. Sitten juurien ympärille laitettiin märkää sanomalehteä ja päälle muovipussi ja matka jatkui Helsinkiin, jossa olin kolme yötä hotellissa ja hellästi hoivailin kasviani, kunnes lensin Saksaan ja istutin raunioyrtin pihamme varjoisimpaan paikkaan ja siinä se nyt sitten kukkii komeasti kuten kuvasta näkyy ja paikassa, missä mikään muu kasvi ei viihtynyt.Raunioyrtti, toiselta nimeltään rohtoraunioyrtti, on lääkekasvi. Naapurin rouva käy joskus hakemassa lehtiä ja käyttää niitä hauteena eri vaivoihin.



Sain viime vuonna tuttavien kautta aivan ihania tomaatteja. Ne olivat väriltään vähän liilaan meneviä ja aika kirjavia ja maistuivat - quelle surprise - oikein tomaatilta. Pistin huvikseni muutaman siemenen talouspaperin päälle kuivamaan ja nyt istutin ne multaan ja sieltäpäs lähtikin tomaatti kasvamaan. Kuka osaa sanoa, miten tomaattia jatkossa hoidetaan?

Ompelukset pielessä

Mitä tämä rouva tekee, kun huomaa, että jalan leikkaushaava ammottaa auki? Istuu autoon ja ajaa lääkärin vastaanotolle ja on kiitollinen, että lupaavat katsoa, vaikka ei ole aikaa varattu. (Vastaanottoapulaisilla on mahti ja he saattavat väittää, ettei ole mahdollisuutta päästä lääkärin puheille samana päivänä. Paras kuulemani juttu oli, kun koira puri Suomessa ystävääni oikein pahasti ja tämä juoksi lääkäriin ja vastaanottoapulainen kysyi, oliko varattu aika. Onneksi lääkäri kuuli ja otti heti huostaansa.) Tunnin jouduin odottamaan ja sitten lääkäri katsoi ja myönsi, että ommel ei ole pitänyt. Nyt sitten hoidetaan desinfiomalla ja laastarilla ja toivotaan, että haava umpeutuu vähitellen sisältäpäin.
Mitä tekee rouva tämän jälkeen? Säälii itseään eikä kotona ole ketään lohduttamassa, kun lohduttaja on jossain työmatkalla. Rouva ostaa ihania mansikoita ja löytää jääkaapista mozzarellaa, toisesta kaapista pinjansiemeniä, ikkunalaudalta basilikaa ja kellarin jääkaapista viinipullon ja tekee tätä

Totesin, että tämä maistuu tänäkin vuonna yhtä ihanalta kuin viime vuonna.

Kiinalainen kakarakollaasi

Kiinalaiset lapset on söpöjä ja vanhempiensa ja isovanhempiensa ylpeyden aihe, varsinkin kun on (ainakin virallisesti) pitkään ollut jonkinlainen määräys, että perheessä saa olla vain yksi lapsi. Se ainoa lapsi ja lapsenlapsi on tietenkin kaikkien silmäterä. Nyt on kai määräyksiä vähän hellitetty ja esimerkiksi ystäviemme apulaisella on kaksi lasta. Ystäväni X. on 40v ja hänellä oli kaksi sisarta. Isoisä oli kuuluisa lääkäri ja hänellä oli kaksi vaimoa. Ensimmäiselle vaimolle oli ollut aika vaikeaa hyväksyä, kun toinen vaimo tuli taloon, mutta loppujen lopuksi kävi niin, että nuorempi vaimo kuoli aikaisin ja hänen lapsensa hoitivat hellästi ensimmäisen vaimon, kun tämä oli vanha ja sairas.

Ylärivissä toinen vasemmalta on ystävämme D:n työkaverin ihana 3v poika. Sama poika on seppele päässä toiseksi alemman rivin oikealla. Teimme retken yhteen kanavakaupunkiin ja tämä ihastuttava pieni mies oli mukana meitä ilahduttamassa.
Isossa kuvassa keskellä on ihania pikkutyttöjä, jotka olisin kaikki ottanut mielelläni mukaani, niin söpöjä olivat.
Vasemman rivin toiseksi alemmaisessa kuvassa on quick-fire-housut, jotka ovat edelleenkin käytössä. Monet käyttävät tosin vaippaa siellä alla, mutta ei aina ja meidän ystävämme ovat lapsena lirautelleet pisut siitä luukusta maahan ilman mitään vaippoja.


Tällaisista maisemista me saimme nauttia yhden kokonaisen päivän ja vielä tuon miellyttävän nuoren miehen seurassa. Täydellinen päivä.

Meit on moneks

(Juttu alunperin hevosnetistä, en voi olla kopsaamatta sitä tähän)

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 2.4.08 19:46:46
Nyt en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
Tuohon vähän matkan päähän naapuritaloon muutti vuodenvaihteessa uudet
asukkaat. Sen kummemmin ei ole tullut heidän kanssaan seurusteltua, kun
tässä on metsääkin välissä. Muutamia kertoja tiellä törmäillessä on
tervehditty.
Tänään oli sitten postilaatikkoon ilmestynyt viestilappunen jossa lukee
näin:
Hyvä naapuri, voisitko lakata pitämästä hevosiasi siinä tien vieressä
olevassa aitauksessa, kun lapset kulkevat siitä ohi kouluun. Hyvin usein
toinen hevosista esittelee 'elintään' kaikkien nähden. Ei ole lapsista
mukava nähdä tuommoista koulumatkalla, ties miten vahingollisesti
vaikuttaa pinimpien mieleen. Terveisin naapurisi xxxxxxxxxxxxx.
Täytyy sanoa että nyt olen ihan mykistynyt! En tiedä pitäisikö tuohon
viestiin vastata jotain ja mahdollisesti mitä? Lähettäisinkö takaisin
lappusen, vai soittaisinko, vai menisinkö ihan käymään?
Vai pitäsikö tässä pitää peräti puhuttelu tuhmalle namusetä-ruunalle,
joka kieltämättä aika usein kyllä tuulettelee kikkeliään. Ainakin luulisin
että siitä elimestä tässä on kyse. Tuskinpa poitsu siellä pernaansakaan on
vilautellut

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 2.4.08 21:33:23
Kyllä me ollaan miehen kanssa nyt illan mittaan naureskeltu tätä asiaa.
Taidan mennä huomenna ihan käymään tuolla naapurissa, kunhan nyt yön yli
mietin mitä sanoisin.
Mahtaa tosiaan uudet naapurit kesällä järkyttyä kun perimmäisen talon
isäntä laskee lehmänsä laitumelle. Siinä sitä on sitten tissejä nähtävänä
koko pellon täydeltä.

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 3.4.08 14:59:39
No niin, täällä ollaan
Yritin tosiaan tuossa hetki sitten mennä naapuriin. Olin oikein
psyykannut itseni keskustelemaan asiasta ihan vakavissani, jos tosiaan
osoittautuisi ettei kysymys ole mistään pilasta. Edes jonkinlainen
naapurisopu olisi kuitenkin mukava säilyttää.
Tuossa sitten tietä pitkin naapuria kohti kävelessäni aloin ajatella
että: 'tässä sitä aikuinen ja täysjärkinen(?) ihminen on matkalla
naapuriin keskustelemaan hevosensa munasta.' Alkoi taas naurattaa niin
pahuksesti että oli pakko kääntyä takaisin kotiin kun meinasi tulla kuset
housuun. Kävin sitten vaan tarhassa heristämässä sormea riettaalle
ruunalleni, joka lupasi pyhästi olla parantamatta tapojaan. Alkaa
eläinparkakin jo ihmetellä, kun mamma ratkeaa nauruu joka kerta sen
nähdessään.
Taidan omalta osaltani jättää asian tähän ja kuulostella mitä tästä
mahdollisesti seuraa.
Täällä on kyllä ollut niin hulvattomia ideoita, että tekisi mieli ihan
pilanpäiten väsätä ruunan rupsukalle jonkinlainen kalukukkaro tai
siveyssukka

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 4.4.08 21:04:08
No niin, eipä tämä juttu tähän loppunut, vaan ruunan kikkelin seikkailut
jatkuvat edelleen.
Kävin tuossa kuuden maissa koiran kanssa pikaisella iltalenkillä ja kun
palailin takaisin päin, törmäsin tiellä naapurin emäntään joka oli tulossa
meiltä päin kamera kädessään.
Ei edes tervehtinyt, vaan ensimmäiseksi kysyä töksäytti, olinko saanut
hänen laittamansa viestin? Myönsin saaneeni.
Seuraavaksi tokaisi että: 'et sitten tainnut ottaa asiaa vakavasti kun
et ole tehnyt asialle vieläkään mitään?' Vastasin siihen että: 'juu, en
todellakaan ottanut vakavasti' ja hymyilin leveästi.
Naapurin emäntä alkoi selvästi hermostua ja rupesi paasaamaan että, ei
tämä ole mikään naurun asia. Lapset ovat kuulemma esittäneet kiusallisia
kysymyksiä ja hän oli joutunut selittämään niille että kyseessä on
umpisuoli !
Ja ymmärtäisin kyllä miten vakavasta asiasta on kyse jos minulla
itselläni olisi lapsia...
Ja sitä varten he olivat juuri muuttaneet maalle, että lapset saisivat
kasvaa turvallisessa ympäristössä... Ja...ja...mitähän vielä, en edes
muista kaikkea kun tekstiä tuli kuin pyssyn suusta.
Lopuksi rouva vielä sanoi että hän aikoo ilmoittaa asiasta poliisille,
jos en siirrä hevosia muualle ja että hänellä on kuviakin todisteena.
Heristi vielä uhkaavasti sitä kameraansa ennen kuin alkoi kiukkuisin
askelin kipittää tiehensä.
Aika harvoin jään sanattomaksi, mutta nyt en kyllä osannut muuta kuin
haavi ammollaan tuijottaa poistuvan rouvashenkilön perään. Tuo oli
jotenkin niin kertakaikkisen absurdi tilanne, kun asia sinänsä on ihan
naurettava, mutta toinen ilmiselvästi tosissaan siitä vaahtoaa. Koirakin
oli ihmetellen pää kallellaan seurannut rouvan paasausta ihan sen
näköisenä kuin ei olisi koskaan nähnyt mitään noin outoa. Eikä kyllä
varmasti olekaan.
Mahtaa siinä poliiseillakin olla naurussa pitelemistä jos rouva ihan
todella toteuttaa uhkauksensa.
Tässä sitä nyt sitten mielenkiinnolla odottelen milloin pihaan kurvaa
mustamaija ja vie riettaan roikottelijan mennessään. Vai tyytyvätköhän
poliisit vaan lätkäisemään ruunaan sakkolapun.

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 7.4.08 13:04:12
Aina vaan hullummaksi menee!
Nyt on sitten poliisitkin käyneet. Hetki sitten läksivät pihasta ja heti
täytyy tietysti päästä jakamaan tämä kaikkien kanssa .
Tosiaankin pihaan kurvasi mustamaija ja 2 poliisia. Vähän huvittuneena
ehdin ajatella että kohta viedään ruunaparkaa käsiraudoissa
kuulusteltavaksi. Mutta poliisit alkoivatkin kysellä onko talon isäntä
kotosalla. Siinä vaiheessa kyllä jo pelästyin, koska mies oli lähtenyt jo
aikaisin aamulla työmatkalle ja ensimmäiseksi tuli tietysti mieleen että
jotain on sattunut.
Kun siinä hetki puheltiin, niin kävi kuitenkin ilmi että naapurin rouva
oli tosiaankin toteuttanut uhkauksensa ja soittanut poliisille.
Ilmoituksen vastaanottaja ei kuitenkaan ilmeisesti millään kyennyt
ymmärtämään että kyseinen irstailija on eläin, vaan poliisit tulivat
meille siinä käsityksessä että mieheni on se joka siellä tien laidassa
esittelee lapsille kalustoaan!
Onneksi olin säilyttänyt naapurilta saamani kirjelappusen ja näytin sitä
poliiseille. Toinen ratkesi suoraan nauramaan, toinen sentään yritti
parhaansa mukaan pysyä vakavana.
Läksivät sitten naapuriin selvittämään asiaa. Jonkin ajan päästä
palasivat takaisin ja pahoittelivat väärinkäsitystä. Kihisin tietysti
uteliaisuudesta ja yritin kysellä mitä naapurissa oli tapahtunut. Eivät
kuitenkaan suostuneet kommentoimaan muuta kuin että asia on kunnossa
Toivottelivat vielä hyvää jatkoa ja läksivät.

Larsson-mania

Nyt ei ole aikaa blogailuun, sillä
- aurinko paistaa ja lähden sauvakävelylle
- ja sen jälkeen brunssille koko sauvaporukan kanssa
- ja sen jälkeen kaupungille etsimään Marimekon Unikko-tarjotinta, jonka ystävä B. toivoo synttärilahjaksi
- ja sitten odottaa kotona Stieg Larssonin Millennium-sarjan kolmas ja viimeinen osa, joka ilmestyi juuri Saksassa pokkarina ja sitähän on _pakko_ lukea. Luvan lukea se ja jättää kaikki muut työt tekemättä antoi kirjakauppias, joka on myös Larsson-fan. Täytyyhän sitä tietää, miten Lisbeth Salanderin elämä jatkuu.

Puutarhurin rukous

Hyvä Jumala,
anna armossasi sadetta joka päivä
jos vain sopii, keskiyöstä kello kolmeen.
Ja kuten tiedät, hyvin hienoa ja lämmintä,
jotta se imeytyy hyvin maahan.
Mutta varjele sateelta Silene, Alyssum, Helianthemum, laventeli ja muut jotka,
kuten äärettömässä viisaudessasi tiedät,
pitävät kuivuudesta
ja joiden nimet voin kirjoittaa paperille,
jos niin tahdot.
Ja anna auringon paistaa koko päivän
vaikka ei tietenkään liikaa,
eikä Astilben, Gentianian, Hostan eikä Rhododendronin päälle.
Ja anna aina paljon kastetta ja vähän tuulta,
runsaasti kastematoja, mutta ei etanoita
eikä lehtitäitä eikä härmätauteja.
Ja jos sopii,
anna kerran viikossa sataa lannoiteliuosta.
Amen

Karel Capek 1890-1938, tsekkiläinen kirjailija

Terveisiä Vincentiltä

Terveisiä iloisesta Amsterdamista! Kaupunki oli yhtä kaunis kuin ennenkin, siellä jaksaa käydä vaikka kuinka usein. Lauantai meni Vincent van Gogh-museossa ja illalla söimme loistavan kala-aterian täällä. Sunnuntaina ajelimme auringonpaisteessa kanaalilaivoilla edestakaisin ja ihailimme ihania vanhoja taloja, joita siellä riittää.

Äideistä parhan

Oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja vielä enemmän kaikkea hyvää niille naisille, jotka tahtomattaan eivät jostain syystä ole päässeet äidiksi.♥

Eilen, tänään, huomenna

Kun pää on kuten Wagnerilla edelleenkin täynnä räkää, oikeastaan tammikuun flunssan jäljiltä, juttelin eilen kotilääkärin kanssa ja päätettiin aloittaa antibioottikuuri. Olipas halpaa lääkettä, maksoi "vain" 70 euroa. Toivotaan, että on hintansa väärtti.

Tänään otin käyttöön uuden kiinalaisen laukkuni, jonka ostin Shanghain Taikang Lu-taiteilijakorttelista.
Taikang Lu taiteilijakortteli, suosittelen Shanghaissa kävijöille. Kivoja kahviloita ja taitelijoiden
ateljeita jne.


Kävin dermatologilla, joka poisti tikit jalasta. Patologin tulos oli tullut: jippii, ei ollut pahanlaatuista. Pitää tässä taas kehaista Saksan terveydenhuoltosysteemiä. Enpäs tiennyt itsekään, että sairasvakuutus korvaa kerran vuodessa koko kropan tutkimuksen ihotautilääkärillä. Näin todetaan ihosyöpä ajoissa. Lupasivat lähettää ensi vuonna automaattisesti kutsun, tai siis "recall" kuten se nykysaksaksi on.

Huomenna lähdetään katsomaan Van Gogh and the colours of the night-näyttelyä Amsterdamiin. Illalla syödään kalaravintolassa ja juodaan shamppanjat mukana olevan ystävän 50v synttärin kunniaksi.